Kaikki keuhkoahtaumataudista
Olitpa sitten pohtimassa, onko sinulla tai jollain läheiselläsi keuhkoahtaumatauti, tämä sivusto sisältää tietoja, joista voi olla hyötyä. Mitä enemmän sairaudesta tiedetään, sitä helpompi on elää hyvää elämää keuhkoahtaumataudin kanssa. Useimmilla keuhkoahtaumatautia sairastavilla ihmisillä on lieviä oireita ja monet sairastavat tietämättään.
TietotestiMaailman keuhkoahtaumapäivää vietetään 20. marraskuuta, ja haluamme huomioida sen erityisesti. Tiesitkö, että hengitämme noin 23 000 kertaa vuorokaudessa? Siksi on tärkeää, että huolehdit hengityksestäsi.
Tietoja keuhkoahtaumataudista
Keuhkoahtaumatauti vaikuttaa keuhkoihin ja hengitysteihin ja vaikeuttaa hengittämistä. Monet keuhkoahtaumatautia sairastavat eivät tiedä siitä, luultavasti siksi, että tauti tulee salakavalasti, jolloin siihen tottuu ja sen kuvitellaan olevan normaalia ikääntymistä. Varhaisen diagnoosin saaminen voi auttaa sinua elämään hyvän elämän taudin kanssa.
Lue lisääPahenemisjaksot
Pahenemisjakso voi merkitä pysyvää keuhkojen toiminnan ja fyysisen kapasiteetin menetystä. Siksi on tärkeää estää pahenemisjaksot ja toimia ajoissa, jos terveydentila muuttuu. Lääketieteellinen termi pahenemisjaksoille on pahenemisvaiheet. Tiedätkö mitä voit tehdä itse?
Lue lisääHoito
Voit itse tehdä paljon taudin hidastamiseksi. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä sinusta tuntuu tulevaisuudessa. Voit myös saada tukea, joka auttaa sinua tekemään muutoksia, joita tarvitaan pysyäksesi terveenä.
Lue lisääLäheisille
Keuhkoahtaumatauti vaikuttaa myös sairastuneen läheisten elämään. Voi olla vaikeaa hyväksyä, että elämä on mukautettava sairauteen.
Lue lisääKeuhkoahtaumatauti on keuhkosairaus, jota esiintyy 3–9 prosentilla Suomen aikuisväestöstä. Toteamalla keuhkoahtaumatauti varhaisessa vaiheessa on mahdollista hidastaa taudin etenemistä ja säilyttää enemmän keuhkojen toimintakapasiteettia.
Kysymyksiä ja vastauksia
Keuhkoahtaumatauti johtuu keuhkokudoksen vaurioitumisesta. Useimmiten se johtuu siitä, että keuhkot ovat altistuneet haitallisille aineille pitkään. Tupakointi on yleinen syy, mutta puunpoltto, rakennuspöly, ilmansaasteet ja vakavat toistuvat hengitystieinfektiot lapsuudessa voivat myös aiheuttaa keuhkoahtaumatautia.
Keuhkoahtaumatauti on keuhkosairaus, jota esiintyy 3–9 prosentilla Suomen aikuisväestöstä. Useimmilla keuhkoahtaumatautia sairastavilla ihmisillä on lieviä oireita, ja monet eivät tiedä, että heillä on sairaus.
Kyllä. Tupakoitsijoilla on usein yskää, mutta he saattavat ajatella, että se on kehon luonnollinen reaktio tupakointiin. Yskä voi johtua hengitysteiden tulehduksesta ja jos yskä on lähes päivittäistä kolmen kuukauden ajan vuodessa kahden vuoden ajan, sitä pidetään kroonisena keuhkoputkentulehduksena. Krooninen keuhkoputkentulehdus on erillinen sairaus, mutta esiintyy usein yhdessä keuhkoahtaumataudin kanssa. Tupakkayskä on siis oire, joka on otettava vakavasti.
Ei, keuhkoahtaumatauti aiheuttaa pysyviä vaurioita keuhkoihin ja keuhkojen toimintaan, mutta sairautta on mahdollista hidastaa ja säilyttää keuhkojen toimintakapasiteettia mahdollisimman paljon. Ehdottomasti tärkein toimenpide tupakoitsijalle on tupakoinnin lopettaminen, koska haitalliset aineet nopeuttavat keuhkojen toiminnan heikentymistä.
Kyllä. Vaikka tupakointi on yleisin keuhkoahtaumataudin syy, voit saada keuhkoahtaumataudin, vaikka et olisi koskaan tupakoinut.
Haittavaikutuksista ilmoittaminen
Potilaat ja läheiset: Jos sinulle tulee tarve ilmoittaa lääkkeen haittavaikutuksesta, ota ensin yhteyttä lääkäriisi. Voit ilmoittaa haittavaikutuksista myös suoraan, katso yhteystiedot alla. www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri, PL 55, 00034 FIMEA.
Terveydenhuollon ammattilaiset: Jos haluat ilmoittaa saamastasi haittavaikutuksesta, ilmoita siitä terveysviranomaiselle. www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri, PL 55, 00034 FIMEA.
Viitteet
Vasankari TM, Impivaara O, Heliövaara M, et al. No increase in the prevalence of COPD in two decades. Eur Respir J. 2010;36(4):766–773. doi: 10.1183/09031936.00178109
Kotaniemi J-T, Sovijärvi A, Lundbäck B. Chronic obstructive pulmonary disease in finland: prevalence and risk factors. COPD. 2005;2(3):331–339. doi: 10.1080/15412550500218122