Hoito

Voit itse tehdä paljon taudin hidastamiseksi. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä sinusta tuntuu tulevaisuudessa. Voit myös saada tukea, joka auttaa sinua tekemään muutoksia, joita tarvitaan pysyäksesi terveenä.

Mitä voit tehdä itse?

Voit itse tehdä paljon taudin hidastamiseksi. Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä sinusta tuntuu tulevaisuudessa. Voit myös saada tukea, joka auttaa sinua tekemään muutoksia, joita tarvitaan pysyäksesi terveenä.

Pääkohdat ovat:

Hallitse mielialaasi

Lue lisää sairaudesta ja siitä, mitä tehdä voidaksesi paremmin. Varmista, että saat yksilöllisen hoitosuunnitelman, jotta tiedät, mitä sinun tulee tehdä pysyäksesi terveenä ja mitä tehdä, jos oireesi alkavat pahentua.

Lopeta tupakointi

Jos tupakoit, paras asia, jonka voit tehdä terveytesi hyväksi, on lopettaa tupakointi. Tupakointi nopeuttaa taudin etenemistä. Tupakka sisältää nikotiinia, joka on erittäin riippuvuutta aiheuttavaa, joten ei ole ihme, jos lopettaminen on vaikeaa. Saatat joutua yrittämään lopettamista useita kertoja ennen kuin onnistut. Voit saada apua ja tukea terveyskeskuksesta tai apteekista.

Liikunta

Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella voit vähentää hengenahdistusta, parantaa fyysistä suorituskykyä ja parantaa elämänlaatua. Usein keuhkoahtaumatautia sairastavat ihmiset ovat fyysisesti passiivisia, mutta he tuntisivat olonsa paremmaksi ja eläisivät pidempään vain liikkumalla enemmän. Voit saada apua fysioterapeutilta aloittaaksesi ja löytääksesi itsellesi sopivan liikuntamuodon.

Kiinnitä huomiota hengitysongelmiin

Jos sinulla on keuhkoahtaumatauti, on hyvä saada diagnoosi mahdollisimman aikaisin, jotta vältytään pahenemisvaiheilta tulevaisuudessa. Vaikka useimmat tautia sairastavat ihmiset ovat tupakoineet, myös muut syyt voivat vaikuttaa. Perinnölliset riskitekijät, haitalliset hiukkaset (esim. pölyinen työympäristö), vaikea astma tai keskosuus voivat lisätä keuhkoahtaumatautiriskiä. Hengitysvaikeudet voivat olla myös merkkejä esimerkiksi astmasta ja sydämen vajaatoiminnasta, jotka vaativat erikseen hoitoa.

Vältä infektioita

Vältä flunssaisten ihmisten läheisyyttä ja varmista, että olet rokotettu keuhkokuumetta (pneumokokki), kausi-influenssaa ja koronaa vastaan.

Mitkä tekijät ja oireet liittyvät keuhkoahtaumatautiin?

Tietotesti

Fyysinen aktiivisuus

Fyysinen aktiivisuus ansaitsee oman lukunsa, koska sillä on niin monia myönteisiä vaikutuksia ja se on yleensä turvallista. Fyysinen aktiivisuus lieventää ahdistusta ja masennusta. Jos olet fyysisesti aktiivinen, on pienempi riski sekä sairaalahoitoon joutumiselle että fyysisen suorituskyvyn heikkenemiselle. Sekä aerobinen liikunta, joka vähentää hengenahdistusta että voimaharjoittelu sopivat hyvin keuhkoahtaumatautia sairastaville. Ne mahdollistavat keuhkojen tehokkaamman käytön, mikä parantaa fyysistä suorituskykyä, vaikka keuhkojen kapasiteetti pysyy samana.
Löydä itsellesi sopiva liikuntamuoto, josta voit pitää kiinni.

Fyysisen suorituskyvyn arviointi

Yleinen testi fyysisen suorituskyvyn arvioimiseksi on nimeltään kuuden minuutin kävelytesti. Se suoritetaan sisätiloissa ja siinä kävellään niin pitkälle kuin pystytään kuudessa minuutissa. Voit pysähtyä ja vetää henkeä tarvittaessa. Samalla seurataan veren hapetusta, pulssia ja hengitystä. Lyhyt matka merkitsee suurempaa riskiä taudin etenemiselle.

Kuntoliikunta

Kaikkien aikuisten tulisi harjoitella kohtuullisella teholla 150 minuuttia viikossa (2,5 tuntia) tai 75 minuuttia korkealla intensiteetillä. Voit tavoitella 3–5 vähintään puolen tunnin kestävyysliikuntajaksoa viikossa. Muista, että vaikka et harjoittelisi niin paljon, jokainen minuutti on parempi kuin olla passiivinen. Kuntoa parantavia aktiviteetteja ovat esimerkiksi kävely, pyöräily, vesiaerobic, uinti, soutu tai porrasharjoittelu. Vinkki! Jos poljet kuntopyörällä ja sinulla on hengenahdistusta, voit pyöräillä yhdellä jalalla kerrallaan (esim. 15 minuuttia oikealla ja 15 minuuttia vasemmalla), mikä vaatii vähemmän happea kuin työskenteleminen molemmilla jaloilla yhtä aikaa. Jalkojen käyttäminen yksi kerrallaan parantaa kestävyyttä.

 

Painoharjoittelu

Keuhkoahtaumatautia sairastavien käsien ja erityisesti jalkojen lihasvoiman menetys on yleistä, koska sairaus muuttaa aineenvaihduntaa ja lihasrakennetta. Lihasten vahvistaminen auttaa selviytymään päivittäisistä toiminnoista.
Fysioterapeutti voi antaa vinkkejä keuhkoahtaumatautiin sopivasta harjoitusohjelmasta, jota voit tehdä kotona. Riittää kun harjoittelet 2–3 kertaa viikossa.

Tasapainoharjoituksia

Huono tasapaino on yleistä keuhkoahtaumataudissa. Tämä merkitsee suurempaa kaatumisriskiä verrattuna terveisiin ikätovereihin. Tasapainoa on mahdollista parantaa kohtalaisen haastavan harjoittelun avulla, mutta niin ettei loukkaa itseään.

Keuhkoahtaumatauti on keuhkosairaus, jota esiintyy 3–9 prosentilla Suomen aikuisväestöstä. Toteamalla keuhkoahtaumatauti varhaisessa vaiheessa on mahdollista hidastaa taudin etenemistä ja säilyttää enemmän keuhkojen toimintakapasiteettia.

Keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävät lääkkeet

Keuhkoahtaumatautiin ei ole parantavia lääkkeitä. Lääkkeillä voidaan vähentää oireita ja taudin pahenemisvaiheiden ilmaantumista. Pitkällä aikavälillä ne voivat auttaa
pienentämään ennenaikaisen kuoleman riskiä. Lääkehoitoon on liitettävä myös muita toimenpiteitä, kuten tupakoinnin lopettaminen, liikunta ja ravitsemus terveyden ylläpitämiseksi. On tärkeää, että otat lääkärisi määräämiä lääkkeitä. Vaikka et havaitsekaan välitöntä vaikutusta, vaikutus voi tulla pidemmällä aikavälillä esimerkiksi pienentyneenä riskinä pahenemisvaiheille.

Hengitettävät lääkkeet (inhaloitavat lääkkeet)

Inhalaattori on apuväline, josta hengität lääkettä. Inhalaattoreita on monia erilaisia, ja on tärkeää oppia oikea inhalaatiotekniikka parhaan mahdollisen vaikutuksen saavuttamiseksi. Voit saada apua terveyskeskuksestasi tai apteekistasi tekniikan tarkistamiseen sekä kokeilla, mikä inhalaattori sopii sinulle parhaiten.

Keuhkoputkia avaavat

Niille, joilla on keuhkoahtaumataudin oireita, ensimmäinen askel on käyttää hengitysteitä avaavia inhalaatiolääkkeitä. Ne saavat keuhkoissa aikaan paikallisen vaikutuksen, joka tuntuu melko nopeasti (5 minuutin ja tunnin välillä). Keuhkoputkia avaavat lääkkeet otetaan yleensä inhalaattorin kautta. Ne auttavat hengitysteitä rentoutumaan ja laajentumaan. Silloin on helpompi hengittää. Keuhkoahtaumataudin ylläpitohoidossa käytetään yleensä pitkävaikutteisia lääkkeitä, joiden vaikutus kestää 12 tai 24 tuntia. On olemassa useita erilaisia keuhkoputkia avaavia lääkkeitä, jotka toimivat hieman eri tavoin. Usein eri keuhkoputkia avaavia lääkkeitä yhdistetään parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi.

Lääkkeet tulehdusta vastaan

– Kortisonit ovat lääkkeitä, jotka vähentävät tulehdusta keuhkoissa. Niitä voidaan ottaa yhdessä hengitysteitä laajentavien lääkkeiden kanssa. Jos pahenemisvaiheiden riski on suuri, voidaan perushoitona käyttää kortisonia sisältäviä inhaloitavia lääkkeitä niiden ehkäisemiseksi.

Pahenemisvaiheen aikana saatetaan tarvita lyhyttä kortisonikuuria tablettien muodossa tulehduksen vähentämiseksi ja pahenemisvaiheen lyhentämiseksi. Tablettimuodossa oleva kortisoni vaikuttaa koko kehoon enemmän kuin hengitetty kortisoni, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää vain lyhyempiä aikoja vakavien sivuvaikutusten välttämiseksi.

Muut tulehdusta ehkäisevät lääkkeet

Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa, joka hoidosta huolimatta pahenee toistuvasti, voidaan lisätä keuhkojen tulehdusta vähentäviä lääkkeitä.

Antibiootit

Joskus pahenemisvaiheiden aikana saatetaan tarvita antibiootteja tabletteina.

Happihoito

Jos sinulla on vaikeuksia saada tarpeeksi happea niin, että sinulla on jatkuva hapenpuute (hypoksia), saatat tarvita lisähappea. Nestehappea voidaan antaa tilapäisesti sairaalassa ja jatkaa kotihappihoitona.

Mikä on hoitosuunnitelma?

Hoitosuunnitelmalla tarkoitetaan kirjallista suunnitelmaa, joka auttaa sinua toimimaan oikein, kun terveydentilassasi tapahtuu muutoksia. Siinä on ohjeita ja vinkkejä, miten voida mahdollisimman hyvin.
Hoitosuunnitelma sisältää tietoa siitä, mihin oireisiin sinun tulee kiinnittää huomiota (lisääntynyt hengenahdistus, lisääntynyt limainen yskä, värjäytynyt lima, hengityksen vinkuminen ja väsymys). Suunnitelmassa ohjeistetaan, milloin sinun tulee hakeutua hoitoon, jos olosi ei parane lääkehoidon tehostamisesta huolimatta.

En forværring kan betyde permanent tab af lungefunktion og fysisk kapacitet.

Pahenemisjaksot

Pahenemisjakso voi merkitä pysyvää keuhkojen toiminnan ja fyysisen kapasiteetin menetystä. Siksi on tärkeää estää pahenemisjaksot ja toimia ajoissa, jos terveydentila muuttuu. Lääketieteellinen termi pahenemisjaksoille on pahenemisvaiheet. Tiedätkö mitä voit tehdä itse?

Lue lisää

Tietoja keuhkoahtaumataudista

Keuhkoahtaumatauti vaikuttaa keuhkoihin ja hengitysteihin ja vaikeuttaa hengittämistä. Monet keuhkoahtaumatautia sairastavat eivät tiedä siitä, luultavasti siksi, että tauti tulee salakavalasti, jolloin siihen tottuu ja se kuvitellaan olevan normaalia ikääntymistä. Varhaisen diagnoosin saaminen voi auttaa sinua elämään hyvän elämän taudin kanssa.

Lue lisää
KOL forandrer livet. Ikke kun for den, som får diagnosen, men også for dig, som er pårørende. Det kan være svært at acceptere, at livet skal tilpasses en sygdom og at håndtere både de bekymringer, sorg og tab, som kan være forbundet med sygdommen.

Läheisille

Keuhkoahtaumatauti vaikuttaa myös sairastuneen läheisten elämään. Voi olla vaikeaa hyväksyä, että elämä on mukautettava sairauteen.

Lue lisää