Tietoja keuhkoahtaumataudista

Keuhkoahtaumatauti on keuhkoihin vaikuttava sairaus, joka voi ilmetä useilla eri tavoilla. Useimmiten tauti johtuu siitä, että keuhkot ovat olleet pitkään alttiina haitallisille aineille, yleisimmin tupakansavulle, mutta myös pöly, ilmansaasteet ja lapsuuden vakavat toistuvat hengitystieinfektiot voivat aiheuttaa keuhkoahtaumatautia myöhemmässä elämänvaiheessa.

Keuhkojen vaurioituminen vaikeuttaa hapen saantia keuhkorakkuloiden tuhoutuessa. Myös ilman virtaus keuhkojen läpi vaikeutuu hengitysteiden tulehtuessa.

Varhaisimmat oireet ovat yskä, lima ja hengenahdistus. Koska hengitys on tärkeää koko keholle, sairaus myös vaikuttaa vähitellen koko kehoon.

Sairaus on usein ehkäistävissä, ja elämäntapamuutoksilla sekä lääkehoidolla voidaan parantaa oireita ja ennustetta.

Keuhkoahtaumatauti on keuhkosairaus, jota esiintyy 3–9 prosentilla Suomen aikuisväestöstä.

Sairaus etenee hitaasti ja vaikuttaa keuhkoihin ja hengitysteihin lisäten hengenahdistusta. Koska tauti kehittyy salakavalan hitaasti, useiden vuosien aikana, helposti ajatellaan, että hengenahdistus johtuu ikääntymisestä ja peruskunnon heikkenemisestä. Oireisiin tottuu ja heikentyneeseen kestävyyteen sopeutuu, mikä osaltaan heikentää kuntoa. Tästä syystä monet sairastavat keuhkoahtaumatautia tietämättään.

Hengenahdistus, väsymys, limainen yskä ja toistuvat hengitystieinfektiot ovat varhaisia ​​oireita, joilla voi olla myös muita selityksiä. Ajan myötä ongelmat tulevat yhä selvemmiksi ja hengittäminen muuttuu entistä työläämmäksi. Voit myös kokea äkillisiä pahenemisjaksoja ( näitä sanotaan pahenemisvaiheiksi). On tärkeää, että tunnistat sairauteesi liittyvät akilliset pahenemisjaksot ja hitaasti etenevät muutokset, sillä ne voivat vaatia erilaisia hoitotoimenpiteitä lääkäriltäsi.

Uloshengitys vaikeutuu
Kapeat ja jäykät hengitystiet vaikeuttavat uloshengittämistä ja keuhkojen tyhjentämistä ilmasta. Happiköyhä ilma jää tällöin keuhkoihin, mikä tarkoittaa, että seuraava hengitys ei ulotu koko keuhkoihin. Tätä kutsutaan ilmansalpaukseksi, ”air trapping”, mikä johtaa huonoon hapettumiseen.

Pinnallinen hengitys
Keuhkoahtaumatautipotilaan on vaikea hengittää syvään. Tämä johtaa tihentyneeseen hengitysnopeuteen rasituksessa, mikä edelleen vaikeuttaa hapen imeytymistä.

Hengenahdistus 
Tunne, ettei saa tarpeeksi ilmaa, aiheuttaa voimakasta epämukavuutta. Hengitystiet tuntuvat kireiltä ja hengittäminen vaatii lihasvoimaa. Vaikeassa keuhkoahtaumataudissa hengenahdistusta voi esiintyä jopa levossa.

VINKKEJÄ hengenahdistuksen vähentämiseen
Huulirakohengitys tehostaa hengitystyötä ja vähentää hengenahdistusta.

Toimi näin:
Hengitä sisään nenän kautta ja hengitä ulos huulien muodostamasta kapeasta raosta luodaksesi vastuksen uloshengitykseen. Hengitä rintakehän alaosalla ja pallealla.

Vastushengitys
Uloshengittäminen vastusta tarjoavan apuvälineen kautta (ns. pulloon puhallus), voi tehdä hengityksestä syvempää ja tehokkaampaa. Jos sinulla on ongelmia liman kanssa, vastushengitys yhdessä yskimistekniikan kanssa voivat helpottaa liman kerääntymistä ylös.

Hönkäisy
Hönkäisy eli voimistettu uloshengitys (huffing) on yskimisen tapa, joka on vähemmän rasittavaa kuin normaali yskiminen. Se on tapa päästä eroon limasta.

Toimi näin:
1. Hengitä syvään sisään nenän kautta.
2. Tee voimakas uloshengitys suun kautta kuin huurruttaisit peiliä.
3. Toista muutaman kerta.
4. Kun limaa on noussut ylähengitysteihin, yskäise lima ja sylje se sitten ulos.

Keuhkoahtaumatautipotilaan verikokeissa voidaan nähdä epänormaali määrä soluja,
jotka ovat aktiivisia tulehduksen aikana, mikä viittaa tulehdukseen koko kehossa. Keuhkoahtaumatautiin liittyy usein muitakin sairauksia. (www.kaypahoito.fi)

Lihakset

Lihasvoima ja kestävyyskunto heikkenevät. Se näkyy erityisesti jalkojen lihaksissa, mutta myös käsivarsissa. Fyysinen aktiivisuus auttaa ylläpitämään lihasvoimaa ja kestävyyttä. Taudin edetessä hengityslihasten on työskenneltävä entistä kovemmin. Fyysiseen aktiivisuuteen sopeutuminen on silloin vaikeampaa.

Aliravitsemus

Hengittäminen kuluttaa keuhkoahtaumatautia sairastavalla enemmän energiaa, ja syöminen voi olla vaikeaa. Laihtuminen on varoitusmerkki. Suurelta osin painonlasku johtuu lihasmassan vähenemisestä. Voit saada apua ravitsemusterapeutilta oppiaksesi, mitä ja miten syödä painon ylläpitämiseksi.
Kysy lääkäriltäsi tai sairaanhoitajaltasi ravitsemusterapeutin yhteystiedot.

Heikentynyt elämänlaatu

Hengenahdistuksen, ahdistuneisuuden, masennuksen ja heikentyneen elämänlaadun välillä on yhteys, jota ei tarkoin tunneta. Monet ihmiset, joilla on vaikea keuhkoahtaumatauti, eristäytyvät ja muuttuvat vähemmän liikkuviksi.

Ahdistus ja masennus

Ahdistuneisuuden ja masennuksen riski on suurempi niillä, joilla on paljon hengenahdistusta. Toisaalta näyttää myös siltä, että hengenahdistus koetaan pahemmaksi, jos kärsii ahdistuksesta ja masennuksesta.

Sydän- ja verisuonisairaudet

Keuhkoahtaumatautia sairastavat ihmiset kärsivät useammin sydän- ja verisuonisairauksista, mutta syytä tälle ei täysin tunneta.

Neljä vaikeusastetta

Sairaus jaetaan neljään vaikeusasteeseen riippuen siitä, kuinka paljon keuhkokapasiteettia on jäljellä. Kahdella samassa vaiheessa olevalla henkilöllä voi olla erilaisia oireita ja erilainen riski sairauden pahenemiseen. Siksi keuhkoahtaumatauti jaetaan myös luokkiin A (vähän oireita), B (enemmän oireita) ja E (alttius pahenemisvaiheille, vähintään 2 pahenemisjaksoa vuoden aikana). Ne myös määrittävät, mikä hoito on sopivin.

Täältä voit lukea lisää keuhkoahtaumataudista
• www.hengitysliitto.fi/
• www.kaypahoito.fi/